Töttöröö

Vielä puoli vuotta sitten ei olisi ollut mitään mahdollisuutta "aamulla" sängystä ylös nousemiseen, jos olo olisi ollut näin tokkurainen. Seroquel pöhnä. Pientä tsemppiä se vaatii, mutta voi luottaa pään selkenevän tunnin sisällä heräämisestä. Toisaalta voi rauhassa käydä läpi unia, joita on yöllä nähnyt. Ja niitähän riittää. Unista voi seurata missä mennään. Ne tuntuvat kertovan jotain alitajunnan vaikesta prosesseista ja asioista, jotka ehkä ovat kaiken takana. Tuntuu jopa turvalliselta olla töttöröö ensimmäisen tunnin heräämisestä ja unen sekaisessa tilassa mietiskellä yön seikkailuita.

Eilen tultiin mökiltä. Tuliaisena kaksi ihanaa teltassa nukuttua yötä ja selässä kunnon rusketusraidat. Yöt olivat viileitä. Mukavaa herätä yötarpeilleen (jos ei lasketa mukaan lämpimästä pussista nousemista ja teltasta ulos kömyämisen vaikeutta) ulkona avautuvan tyynen ja usvaa nousevan järven maisemiin. Oli lähes täysikuu. Ja paras osa - takaisin lämpimään makuupussiin.

Päivät olivat pelkkää nautiskelua. Maattiin auringossa kuin laiskat kissat kehräten. Välillä paikkaa vaihtaen ja järveen pulahtaen. Pitkästä aikaa maalasin maisematyön. Vaikeaa. Tulos oli aika synkkä verrattuna todellisuuteen. Mallista piirtäminen ei ole minun juttuni. Mielikuvitus rocks. Hauskempaa maalailla fantasiaa ja mielen liikkeitä, tunteella. Kuvia tuli napsittua paljon. Sekä diginä, että mustavalkoisena.

Sain uuden puhelimen. Nokia 6233. Aika hifi. Kestää hetken opetella kaikki hienot toiminnot. Puhelimen kamera on jo niin kehittynyt, että siitä on jo oikeasti iloa. Näyttö on suht iso. Kalenteri on tosi hyvä. Ja koko puhelimen sisältö on langattomasti yhteydessä tietokoneeseen. Huippua. Nörtteily kunniaan (:

Töttöröö jatkuu. Lähden selvittämään päätäni aamulehden seuraan.