Peruspäivä

Daisy lähti eilen. Varmaankin hyvään kotiin. Meni vähän halvalla, mutta varmaan pääasia, että meni. Nyt on vaan vähän vaikeampaa mennä itse mökille, mutta eiköhän kaipuu sinne keinot keksi. Ja HKL tulee taas tutuksi.. Näiden syiden takia yritän perustella itselleni, että voisin ostaa kauan himoitsemani iPodin, mutta toivottavasti järki voittaa ja soitin jää kauppaan.

Tänään ei ole oikeastaan mitään sanottavaa. Yritän olla ajattelematta... Yöunet on ollu huonot jo monta päivää putkeen ja väsyttää. Lisäksi on tullut syötyä luvattoman paljon kahden viimepäivän aikana. Olo on kuin isolla ilmapallolla. Viimeisen viikon aikana on joutunut liian moneen "tilanteeseen" kesän takia. Kuuntelemaan väkisin 40 min jätskijonossa laihoja, kauniisiti ruskettuneita ja kauniit bikinit omaavia tyttöjä, olemaan itse bikineissä ihmisjoukossa, olemaan bikineissä ilman väkijoukkoa, ja ihan muuten vaan katselemaan laihoja ja kauniita ihmisiä kesävaatteissa. Ihan syvältä...

Nälkä ei taas lähde syömällä. Kun sen on ensin houkutellut esiin syömällä. Kiva kierre. Nyt en kuitenkaan ole oksentanut varmaan kokonaiseen viikkoon, mikä on hyvä suoritus... Ottaen huomioon, että olen kuitenkin syönyt. Koko tähän ahdistukseen tuntuisi nyt olevan apuna ainoastaan se, että kesä menisi äkkiä ohi ja pääsisi kouluun syksyllä. Ja voisi taas pukeutua vähän suurempiin / löysempiin vaatteisiin.. Ja saman tekisivät myös muut ihmiset.

Taas pitää keksiä mitä tänään tekisi. Haluaisin osallistua jollekkin taidekurssille, mutta en ole löytänyt netistä yhtäkään. Aion olla myös tänään urheilematta. Ainoastaan pyöräily sallittua. Hehkeää.. ei ole siis tapahtunut mitään, eikä tiedossa mitään kivaa. Ahdistusta ja pyöritystä ilman päämäärää. Ja jotkut ovat vielä kateellisia ihmisille, jotka "saavat" olla saikulla. Haloo...